Suorita venttiiliryhmän ja imusulkuventtiilin (1) mittarini-
pan välinen liitäntä (3).
Suorita venttiiliryhmän ja painesulkuventtiilin (2) mittari-
nipan välinen liitäntä (6).
Suorita venttiiliryhmän (4) ja tyhjöpumpun välinen liitän-
tä (9).
Suorita täyttösylinterin ja venttiiliryhmän (5) välinen lii-
täntä (10).
Poista kummankin sulkuventtiilin (1) ja (2) venttiilikaran
suojahattu.
Avaa venttiilit (4), (7) ja (8). Avaa sulkuventtiilit (1) ja (2) kes-
kiasentoon. Käynnistä tyhjö-pumppu.
Tyhjöpumppuja, joita normaalisti käytetään klooria sisäl-
täville kylmäaineille, ei voi käyttää kylmäaineille R 134a ja
R 404A/
R 507. Ainoastaan polyesteriöljyllä täytettyä tyhjöpump-
pua voidaan käyttää järjestel-missä, jotka sisältävät kyl-
mäaineita FCKW, HFCKW ja HFKW. (Varmista asia kysymäl-
lä laitetoimittajalta.)
Tyhjöimu (T0)
Tyhjöimu suoritetaan kompressorin mano-metriliittimen
kautta sen jälkeen, kun on suoritettu liitäntä jäähdytyspii-
riin.
Varaa riittävästi aikaa tyhjöimulle, koska se tapahtuu vain
pienpainepuolelta, ellei ole suoritettu lisätoimenpiteitä
tyhjöimun no-peuttamiseksi.
Tyhjöpumppuja, joita normaalisti käytetään klooria sisäl-
täville kylmäaineille, ei voi käyttää kylmäaineille R 134a ja
R 404A/R 507. Ainoastaan polyesteriöljyllä täytettyä tyhjö-
pumppua voidaan käyttää järjestel-missä, jotka sisältävät
kylmäaineita FCKW, HFCKW ja HFKW. (Varmista asia kysy-
mällä laitetoimittajalta.)
Sähköliitännät
Laita johtimet valmiiksi tyhjöimun aikana. Älä käynnistä
kompressoria ennen kuin tyhjö on tasaantunut. Poista kyt-
kentäalustan kansi. Kytke johtimet.
Koneikko ei käynnisty, ennen kuin termo-staatti (18) on
kytketty tai liitin 1, tai vastaa-vasti 2, on muulla tavalla yh-
distetty liittimeen L (kuva 4-7).
Kuva 4. Johdotuskaavio P, T, N, F ja S
-kompressorikoneikoille.
Kuva 5. Johdotuskaavio SC kompressorikoneikolle, joissa
on CSR (käynnistys- ja käyntikondensaattori).
Kuva 6. Johdotuskaavio varopressostaatilla varustetuille
TL, FR ja SC kompressorikoneikoille.
Kuva 7. Johdotuskaavio SC kompressorikoneikolle
11. Pääkäämi
12. Käynnistyskäämi
13. Käynnistysrele
14. Käämisuoja
15. Käynnistyskondensaattori
16. Vuotovastus
17. Käyntikondensaattori
18. Termostaatti
19. Puhallin
20. Pressostaatti
Kiinnitä paikoilleen kytkentäalustan kansi.
Pidä helposti syttyvät materiaalit poissa sähkölaitteiden
lähettyviltä.
Kylmäaineen täyttö N2, T0, T2, A01, A02 ja A04
Kun on saavutettu 0.5 mbar tai sitä alhai-sempi tyhjö, kat-
kaise yhteys tyhjöpumppuun sulkemalla kaikki venttiili-
ryhmän sulku-venttiilit.
Toista tyhjöimu tarvittaessa yksi tai kaksi kertaa ja sulje
kaikki venttiiliryhmän sulku-venttiilit.
Sulje imusulkuventtiilin (1) mittarinippa kääntämällä ka-
raa vastapäivään, kunnes se pysähtyy.
Kylmäaineen täyttö on suoritettava sellai-sella täyttölait-
teella, jota klooripitoiset kyl-mäaineet eivät ole saastutta-
neet.
Sulkuventtiileillä varustetuissa koneikoissa kylmäaine on
aina täytettävä nesteenä koneikon painesulkuventtiilin
kautta nesteiskujen välttämiseksi koneikkoa käynnistettä-
essä. Muussa tapauksessa koneikkoa ei saa käynnistää,
ennen kuin kylmäjärjestelmä on paine- ja lämpötilata-sat-
tu.
Avaa venttiiliryhmän venttiilit (5) ja (7) muiden ollessa
kiinni.
Kun kaikki neste on johdettu koneikon painepuolelle, sul-
je painesulkuventtiilin (2) mittarinippa kääntämällä karaa
vastapäivään, kunnes se pysähtyy.
Irrota kaikki letkut.
Asenna liitosmutterit kuparihattuineen painemittarinip-
pojen (1) ja (2) päälle ja kiristä ne.
Asenna suojahatut kuparirenkaineen karojen päälle ja ki-
ristä ne.
Maksimitäytökset
Koneikot joissa on varaajaa. Ks. kuva 8.
Koneikot, ilman varaaja. Ks. kuva 9.
Käytä sivulla 2 mainittuja kylmäaineita.
Täytä kylmäainetta vain niin paljon kuin kylmäjärjestel-
män toiminnan kannalta on välttämätöntä.
Kapillaariputkella varustetuissa kylmäjärje-stelmissä täyt-
tömäärä on sovitettava järje-stelmäkohtaisesti.
Täytösmäärä ei saa koskaan ylittää lauh-duttimen ja va-
raajan tilavuutta. Vältä liikatäyttämistä!
Kampikammion lämmitysvastus
Mikäli joudutaan ylittämään kylmäaineen suurin sallittu
täytösmäärä T0, T2, A01, A02, A04 tai T0 konei-koissa, on
käytettävä kampikammion lämmitysvastusta tai "pump-
down"-siirtoa. Kampikammion lämmitysvastus asenne-
taan suoraan hitsisauman päälle.
10
Kampikammion lämmitysvastus pitää kompressorin öljyn
lämpimänä seisontajaksojen aikana. Pitempien seisonta-
jaksojen jälkeen on kampikammion lämmitysvastus kyt-
kettävä päälle 2-3 tuntia ennen käynnistystä. Suosittelem-
me käytettäväksi seuraavia kampikammion lämmitysvas-
tuksia:
TL ja FR: 35 W (tunnusnro 192H2095)
SC: 55W (tunnusnro 192H2096)
Kylmäkäynnistys
Asennuksen jälkeen kompressorin on annettava saavuttaa
yli 10°C:n lämpötila ennen ensimmäistä käynnistystä. Näin
vältetään mahdolliset öljyn liian korkean viskositeetin ai-
heuttamat käynnistysongelmat.
Matalammissa lämpötiloissa voidaan odottaa käämisuojan
laukaisevan muutaman kerran, ennen kuin öljyn viskosi-
teetti on pienentynyt.
Ks. myös kohtaa „Kampikammion lämmitysvastus".
Älä milloinkaan suorita käynnistystä tyhjön aikana!
Käämisuoja
Kompressoreissa on sisäänrakennettu käämisuoja. Jos
käämisuoja katkaisee kompressorin ollessa kylmä, voi ku-
lua n. 5 minuuttia, ennen kuin käämisuoja kytkee uudel-
leen.
Jos käämisuoja katkaisee kompressorin ollessa lämmin
(kompressorin pintalämpötila yli 80 °C), voi kulua jopa 45
minuuttia, ennen kuin se kytkee uudelleen.
Käämisuojan tarkistus
Mahdollisen kompressorivian sattuessa tutkitaan vastus-
mittauksella suoraan läpivientipistikkeistä, onko kyseessä
moottorivika vai ainoastaan ohimenevä käämisuojan kat-
kaisu.
Kuva 3. Käämisuojan sijainti.
11. Pääkäämi
12. Käynnistyskäämi
14. Käämisuoja
Jos vastusmittaus osoittaa yhteyden kää-mien läpi pistik-
keiden K ja S välillä, mutta ei välillä K ja F tai S ja F, tämä on
merkkinä käämisuojan katkaisusta. Odota sen takia kyt-
keytymistä.
Huolto ja turvaohjeita
Kuivain on vaihdettava uuteen aina, kun järjestelmä ava-
taan.
Puhalla järjestelmän läpi kuivaa typpeä en-nen juottamis-
ta.
Viallista järjestelmää tyhjennettäessä kylmäaine on otetta-
va talteen sekoittamatta sitä muiden kylmäaineiden kans-
sa. Kylmäainetta ei saa päästää vuotamaan ympäristöön.
Ks. myös kohtaa „Asennus".
Lauhdutin ja koko kompressorikoneikko on puhdistettava
säännöllisesti.
Noudata eriteltyjä kunnossapito- ja puhdistusaikavälejä.
Paineistettujen komponenttien kanssa työskentely on
vaarallista.
Varo kylmiä ja erittäin kuumia komponentteja. Varo liikkuvia
osia (esim. puhallin).
Huolehdi riittävästä ilmanvaihdosta.
Varmista, että puhallin toimii moitteettomasti.
Noudata laitetoimittajan antamia sovellusra-joja.
Jos erittelyyn sisältyy painesäätimet, niiden asennus on
teetettävä asiantuntijoilla.
Käyttöolosuhteita on seurattava laitteiston moitteetto-
man toiminnan takaamiseksi.
Varmista, että sulkuventtiilit (imu- ja paine-puoli) avautu-
vat kokonaan.
Varmista, että normia EN 378 noudatetaan.
Jos tarvitaan koneellista ilmanvaihtoa, tämä on merkittä-
vä selvästi(esim. kilvellä).
Älä asenna koneikkoa syövyttäviin, ko-steisiin tai pölyisiin
tiloihin.
Älä asenna äläkä käynnistä koneikkoa tiloissa, joissa on tu-
lenarkoja kaasuja tai laitteita, jotka toimivat niillä.
PED (Painelaitedirektiivi 97/23EY)
Kompressorikoneikot eivät ole PED-paine-laitedirektiivis-
sä määriteltyjä "koneikkoja".
Koneikon/järjestelmän, johon kompressori-koneikko
asennetaan//yhdistetään, on oltava PED-painelaitedirek-
tiivin vaatimuste n mukainen.